Sivut

2.8.2017

Syksyä innokkaana odotellen

En nyt muista olenko hoksannut kertoa sitä, että minulla on ollut tässä kesällä taukoa tuosta ryhmäterapiasta. Kesäkuun alussa oli viimeksi ryhmä ja eilen sitten muistin, että en ollut hoksannut laittaa ylös tarkkaa päivää milloin terapia alkaa kesätauon jälkeen. Olin ympyröinyt kalenteriini 8.8. ja 15.8. Minulla oli kuitenkin asioilla käymistä, joten päätin lähteä käymään Tuirakeskuksessa kysymään asiaa. Ja asiahan selvisi, 15.8. pääsen taas jatkamaan ryhmässä. Odotan jo innolla tuota ryhmän alkamista! :)

Ymmärrettävästi myös yksilöterapiassa on tällä hetkellä n. kuukauden mittainen paussi menossa omahoitajani kesäloman vuoksi. Onneksi sain kuitenkin tälle ajalle"varahoitajan" puhelinnumeron mielenterveystoimistoon, jos jokin kriisi yllättäisikin tässä tauon aikana. Ja totta kai, jos tulisi oikein vaikea tilanne, olisi mentävä päivystykseen, jos jostain syystä en saisi yhteyttä tuohon varahoitajaan. Mutta jo pelkästään tieto siitä, etten kuitenkaan jää täysin yksin hankalassa tilanteessa rauhoittaa. Yksilöterapiani jatkuu kuitenkin jo ensi viikon perjantaina, mitä myös odotan jo todella paljon.

Minulla on sitten elokuun puolessa välissä hoitopalaveri, johon osallistuu omahoitajani, omalääkärini, oma työntekijä TYP:stä ja oma sosiaalityöntekijä myös. Mulla on hyvä fiilis oikeastaan koko tulevan syksyn kannalta. Uskon, että minulle löytyy sopiva paikka kuntouttavaan työhön. Juttelin viimeksi omahoitajani kanssa siitä, että mahdollisesti 2pv/vko olisi sopiva määrä olla kuntouttavassa, koska minulla pitää jäädä kuitenkin voimia osallistua terapioihin ja tietenkin pitää ottaa huomioon, jos vielä pääsen tuohon voimauttavan valokuvauksen-ryhmään. Tulevan syksyn innostamana kävin eilen ostamassa itselleni oikein hienon Vallilan kalenterin, johon mahtuu sitten enemmän muistiinpanojani. Minulla kun on tapana kirjoitella kalenteriini aina jokaisen päivän kohdalle vähän asioita jokaisesta päivästä. Joskus tekstiä tuppaa tulemaan paljonkin ja joskus, jos oloni on todella väsynyt fyysisten kipujen (esim. jos olen saanut öisiä paniikkikohtauksia) vuoksi, voi olla että en jaksa tehdä muistiinpanoja.

Haluan kertoa vielä, että mielialani lähtee hyvin helposti laskemaan ja saattaa vajota hyvinkin "synkkiin vesiin". Pitääkseni mielilani suht. rauhallisena ja positiivisena mulle onkin todella tärkeää tietynlaiset rutiinit arjessa. Aamuni alkavat joka kerta rukouksella ja sitten luen yleensä vielä päivän sanan, jonka tekstit ovat siis Raamatusta. Sen jälkeen syön aamupalaa ja laitan musiikit soimaan spotify:sta. Musiikki on myös aina ollut minulle todella tärkeä osa elämääni jo lapsesta lähtien. Kuuntelen monenlaista musiikkia, mutta en sellaista mistä mulle nykyään tulee todella huono olo henkisesti. Uskoontuloni jälkeen ns. "ryyppylaulut" ovat jääneet kuuntelusta pois, koska varsinkin ne muutamat tietyt kappaleet saattavat pahimmillaan aktivoida menneisyyden tuntemuksia...Ja onhan niissä lauluissa sellainen sanoma, mitä en voi itse hyväksyä...Vaikea ehkä selittää, mutta olen nähnyt parhaaksi itselleni toimia näin. Kuuntelen myös erilaista hengellistä musiikkia, virsiä ehkä vähemmän, koska liikutun niistä niin helposti. Kuitenkin joskus, kun sieluni kaipaa lohdutusta, kuuntelen kyllä virsiäkin. Musiikki on minulle siis tietyllä tavalla tunteitten ilmaisua. Välillä on kuitenkin hyvä kuunnella myös hiljaisuutta...:)

Ei kommentteja: